Puu ja veistäjät valloittivat Pogostan

Pogostalle putkahtelee pölkkyjen sisästä otsojen aihioita. Muhkeita ja mahtavia, siroja ja suloisia, korkealle kiivenneitä ja matalalla majailevia.  32 intohimoista puunveistäjää ovat saaneet 25 tuntia aikaa toteuttaa mieleisensä karhuhahmon kautta aikain ensimmäisessä maailmanmestaruuskilpailussa Ilomantsissa.

Veistäjät Suomesta, Virosta, Venäjältä, Liettuasta, Italiasta, Unkarista ja Afrikan Beninistä tulkitsevat Karhu mielessä –teemaa kukin omista lähtökohdistaan. Moottorisahan tai taltan terä sukeltaa pölkyn sisuksiin ja irrottaa ylimääräisen materiaalin puun sisuksissa piilevän hahmon ympäriltä.

Bela Monus on Unkarin harvalukuisista moottorisahaveistäjistä tunnetuin.
Hänen työnsä "Hunaja mielessä" oli kilpailun kookkaimpia.

Virolainen Joosep Perandi oli kilpailun nuorin osallistuja.
16-vuotias nuorukainen käynnisti sahan ensimmäisen kerran jo 5-vuotiaana.

Sitä mukaa, kun sahan soitto voimistuu ja alkaa kiiriä keskustan yllä, alkaa yleisökin kiinnostua kisasta. Kuudelle veistopaikalle sijoitettujen veistäjien työn etenemistä, puun työstön tekniikoita ja kunkin tekijän käyttämiä työvälineitä seurataan silmä tarkkana. Moni saa myös kuulla veistäjien tarinointia. Valloittavat taiteilijat ehtivät jutustella kiinnostuneille työnsä lomassa ja kertoa niin itsestään kuin syntymässä olevasta teoksestaan. 

Beniniläinen Florent Nagoba kertoo talttatyöstään kiinnostuneille kuullijoille.
Apuna on tulkki Miikka Pörsti.

Vaikka kisa otetaan vakavasti, eivät veistäjät kisaile keskenään, vaan haastavat vain omat taitonsa. Apua ja vinkkejä annetaan puolin ja toisin. Kielimuuri katoaa, kun kyseessä on yhteinen intohimo. Puunveistoa puhutaan venäjäksi, liettuaksi, viroksi, suomeksi, italiaksi, ranskaksi ja unkariksi sanoilla, käsillä, ilmeillä - ja sydämellä.   

Victoras Zilinskas (vas.) auttaa Oleg Tihonovia kääntämään karhua.

Päivä päivältä yleisöä saapuu enemmän ja enemmän ihastelemaan Pogostan puunveistoa ja seuraamaan ammattilaisia työssään. Kun veistäjät lopettavat työnsä iltapäivällä, eivät veistokset jää yksin. Niitä tullaan tutkimaan perheittäin, pariskunnittain ja kaveriporukoittain. Vasta kun aurinko kaartaa taivaanrannan taa, jää hievahtamaton karhulauma seisomaan yksin pimenevään iltaan. 

Silver Treiman tutkii karhunsa viimeistelyä. 

Kun veistokset lauantaina valmistuvat, saa tuomaristo ja yleisö valita mieleisensä työn 32 ehdokkaan joukosta. Valinta on vaikea. Tuomaristo, johon kuuluvat Maaseudun Sivistysliiton kulttuurijohtaja Helka Ketonen, Kuvataideakatemian professori Veli Granö, ITE-taiteilija Eero Pulkki sekä Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Lauri Kontro arvioivat ja pisteyttävät jokaisen työn haastatellen samalla taiteilijaa.

Tuomariston jäsen Eero Pukki jututtaa Jouko Kinnusta.

Yleisö äänestää tunteella 1281 kertaa ja valitsee suosikikseen kuhmolaisen Esko Heikuran työn Leikkiä ja totta, saman työn, jonka myös tuomaristo nimeää voittajaksi. Tuomariston toinen palkinto menee Iisalmeen Erkki Rytköselle, jonka työn nimi on Pentu alas ja heti! Kolmanneksi sijoittuu virolainen Silver Treiman ampuvalla karhullaan, jonka nimi on ajankohtaan osuva Valmiina metsästyskauteen. Tuomaristo jakaa kunniamaininnat Jouko Kinnuselle, Hannu Kyllöselle ja Kirill Bairille.

Esko Heikura ja yleisön sekä tuomariston valitsema voittoteos Leikkiä ja totta.
Kuva: Olli Kauppinen.

Iisalmelainen Erkki Rytkönen sijoittui 25 tunnin kisassa toiseksi.
Työn nimi on Pentu alas ja heti!

Silver Treimanin ampuvan karhun tuomaristo arvosteli kisan kolmanneksi.
Yleisöäänestyksessä Treimanin työ Valmiina metsästyskauteen oli toinen.

Karhunveiston pikakilpailu kokoaa Katri Vala Kulttuurikeskuksen karhuareenalle lähes 700 henkeä seuraamaan 22 veistäjän työskentelyä. Pikakilpailun vauhti ja fyysisyys tekevät lajista mielenkiintoisen seurattavan kaikenikäisille katsojille. Tunnelma äänimaisemineen on kuin formulakilpailuissa. Onneksi sahoihin ei tarvitse vaihtaa sadekelin laippaa, vaikka yllättävä kuuro pieksääkin areena juuri ennen sahauksen alkua.

Pikakilpailun yleisöäänestys on alkanut. Katri Valan karhuareena pullistelee.

Yleisö antaa pikakilpailussa 562 ääntä, joista voittaja Hannu Kyllönen nappaa 139. Toiseksi tulee Seppo Ruotsalainen (119) Lapinlahdelta ja kolmanneksi Timo Nevalainen (94) Pyhäsalmelta.

Kuhmolainen Hannu Kyllönen voitti veistoksellaan pikakilpailun.
Yleisö äänesti Kyllösen t yötä 139 kertaa.

Seppo Ruotsalaisen karhu tuli pikakilpailun toiseksi 119 äänellä

Timo Nevalaisen karhu sai yleisöltä 94 ääntä ja sijoittui pikakisan kolmanneksi.

Tuomaristo toteaa lausunnossaan, että maailmanmestaruuskilpailussa saatiin nähdä sekä teknisellä että taiteellisella tasolla parasta mahdollista puunveistoa, jossa näkyy erinomaisesti myös intohimo ja taiteellinen antautuminen tekemiseen. 

Tuomaristo kierroksella

Se, että neljän päivän ajan Ilomantsissa saatiin elää puutaidetta todeksi, ei unohdu koskaan. Muistoksi jäävät niin upeat teokset kuin lukuisat veistoksista ja taiteilijoista otetut kuvat sekä monet kuullut, kirjoitetut ja luetut kertomukset. Moni, joka on joskus haaveillut kokeilevansa puunveistoa, sai varmasti rohkaisua ja kannustusta aikeelleen. 

   

Karhunveiston MM-kisa sekä Suomen itäisin kulttuurifestivaali keräsivät noin 3 500 hengen yleisön Ilomantsiin neljän päivän aikana. Festivaalilauantaina yleisöä Pogostalla liikkui yli 2000. Puutaide ja sen taitavat tekijät saivat Karhufestivaalin aikana arvoisensa paikan parrasvaloissa.

Karhu Mielessä MM-kilpailu ja festivaali olivat osa Maaseudun Sivistysliiton kansainvälistä Puusta pitkään –yhteishanketta, jota toteutetaan Pohjois-Karjalassa Vaara-Karjalan Leaderin ja Keski-Suomessa Viisari Leaderin alueilla. Karhufestivaali toteutettiin Maaseudun Sivistysliiton ja Ilomantsin kunnan yhteistyönä.

Teksti ja kuvat: Anna-Maija Koskenlahti

Kun puu ja veistäjä kohtaavat

Puuta sahaa loppukesän lämmössä tummat hiukset hulmuten mies, jonka karisma säteilee kauas. Venäläinen Kirill Bair hahmottelee Viron Tõrvan puunveistoviikolla pölkystä korkeaa korvaa, jonka pari on jo valmiina. 

Vaikka mies itse ei uskalla kuvailla veistäjän ja puun kohtaamista maagiseksi, myöntää hän työskentelyn tuntuvan symbioosilta puun, luonnon ja ihmisen välillä. 

Moskovan alueella asuva Bair on kouluttautunut koristeveistäjäksi ja arkkitehdiksi. Erityisesti maisema-arkkitehtuuriin ja tilataiteeseen erikoistunut Bair on yhteistyökumppaneineen toteuttanut sekä Venäjällä että Suomessa kookkaita teoksia muun muassa lumesta ja jäästä. 

– Puutaide ja kuvanveisto vaikuttavat vahvasti omiin töihini, Bair myöntää. 

Puun, luonnon ja veistäjän välille syntyy symbioosi.

Karhu on suloinen aihe

Ilomantsin karhunveiston MM-kilpailuun osallistuva Bair pitää kansainvälistä tapahtumaa mainiona ideana.

– Karhu on aiheena suloinen ja minulle hyvin tuttu jo kouluajoilta. Oppilaitoksessani valmistettiin Venäjällä erittäin tunnettuja puisia karhuleluja, joita myydään yhä tänäkin päivänä.  

Bairin mukaan karhunveiston MM-kilpailussa hyvin tärkeää on kilpailutyön idea.

– Nerokkaan ajatuksen lisäksi tarvitaan tietysti myös vahvaa ammattitaitoa. On hyvä, että MM-kilpailussa yleisö, joka ei välttämättä tunne puunveistoa, pääsee näkemään läheltä ammattilaiset työssään, Bair muistuttaa.

 Virolainen veistäjä Andreas Rattassep on saanut nähdä useita Bairin töitä.

– Kirillin töissä tarkoitus ja idea ovat lähtökohtana. Usein hänen työnsä ovat sellaisia, joissa katsoja voi olla osa kokonaisuutta. 

Bairin töissä katsoja voi usein olla mukana teoksessa. Megafoni houkuttelee huutamaan.

Niin tälläkin kertaa. Bairin työn suuresta megafonista voi huutaa kauempana kasvavien valtavien korvien suuntaan. Veistos sai yleisön kokeilemaan torveen huutamista ja kuiskaamista sekä kuuntelemaan korvien takaa torvesta kaikuvaa viestiä.  

Kirill Bair nähdään Ilomantsin karhunveiston MM-kilpailuissa.

Mikä sitten on Bairin oma viesti maailmalle huudettavaksi?

– Rauha. Se, että meidän puunveistäjien on mahdollista kokoontua yhteen maailmanmestaruuskilpailuihin tai muihin vastaaviin puunveistotapahtumiin tarkoittaa sitä, että asiat ovat hyvin.


Maaseudun Sivistysliiton kansainvälisen Puusta Pitkään – yhteistyöhankkeen puunveistäjiä ja käsityöläisiä oli mukana Viron Törvassa järjestetyillä Valgamaan puufestivaaleilla 4. – 10.8.2014.

Teksti ja kuvat Anna-Maija Koskenlahti