Auto on lastattu täpötäyteen puunveistäjiä Vaara-Karjalasta ja Keski-Suomesta. Päämääränä on Joniskiksen kaupunki, jossa Vaara-Karjalan ja Viisarin Leaderin kumppanin Joniškis region partnership LAG:n edustajat odottavat jo veistäjiä vieraakseen käsissään tuulessa hulmuava Suomen lippu ja tervetuloa –kyltti. Ollaan kansainvälisen kohtaamisen kynnyksellä.
 |
| Pohjois-Liettulaisessa risteyksessä tulijoita otti vastaan sydämellinen joukko Suomen lippuineen ja tervetuloa-kyltteineen. |
Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään ja Ihmeitä puusta – hankkeet mahdollistivat Vaara-Karjalan ja Viisarin puunveistäjille, kädentaitajille ja itseoppineille taiteilijoille kansainvälisen kohtaamisen Pohjois-Liettuassa 8.-16. kesäkuuta.
Joniskiksen kaupungin Reibiniain kylässä pidettävällä työpajaviikolla koristeveistäjät saivat ohjausta perinnekäsitöissä. Viikon mittaan taitavissa käsissä valmistui niin upeasti taiteiltuja rukin lapoja kuin puulusikoitakin. Suomalaiset ja liettualaiset moottorisahaveistäjät työskentelivät rinta rinnan pölkkyjensä parissa, joiden sisältä paljastui muun muassa kukka, kala, lintu, nainen, ihmishahmo ja kaksi jättimäistä päätä.
 |
| Pölkyt saivat kyytiä. Sahaamassa Samu (vas.) ja Pertti Hokkanen. Kuva: Olli Kauppinen. |
Koristeveistotyöpajaan osallistuvat liettualaiset nuoret ovat uskomattoman taitavia, vaikka nuorimmalla kurssilaisella, Valentas Gatulilla, ikää oli vasta 12 vuotta. Perinnekäsityöt eivät kuitenkaan ole mikään tavallinen harrastus. Lliettualainenkin nuoriso kun mieluummin viettää aikaa tietokoneella, erityisesti facebookissa, kuin kaivertaa taltalla monimutkaista kuviota puupalaan.
 |
| Rukinlapa on kuin puupitsiä. Tekijältä vaaditaan tekniikkaa, taitoa ja kärsivällisyyttä. |
– Koulun käsityötunneilla voi halutessaan valita suuntautumiseksi puun kaiverruksen. Halusin kokeilla millaista se on. Tytöt eivät yleensä tee puutöitä, mutta meitä on ryhmässä kaksi. Olen täällä kurssilla siksi, että puutyönopettajani on täällä ohjaajana ja hän pyysi minut mukaan, 16-vuotias veistotaituri Gabriele Gudele kertoo.
24-vuotias Arunas Pazarauskas valmistui vuosi sitten puualan opinnoista. Liettuassa on korkea työttömyys ja etenkin maaseudulla työtä on vaikea löytää.
– Työpaikan saannissa etusijalla ovat he, joilla on työkokemusta. Muta miten työkokemusta voi saada, ellei pääse töihin.
Kielitaitoinen nuorukainen kertoi kiinnostuneensa perinteisestä koristeveistosta isänsä opissa.
– Kovin moni ei enää osaa perinnetaitoja. Siksi tällaiset työpajat ovat tärkeitä ja ne myös kasvattavat kiinnostusta kansantaidetta kohtaan. On ilo nähdä, että suomalaiset yrittävät kovasti ja he ovat innostuneita koristeveistosta, kannustaa Arunas työpajatovereitaan.
 |
| Arunas Pazarauskas ja Gabriele Gudele tekivät viikon aikana upeita koristeveistoksia. Peinnekäsityötaidon säilyminen ei ole itsestäänselvyys. |
 |
| Edmundas Grigaliunas, Simona Vaiciulyte ja Juranas Valuntonis näyttivät suomalaisille, kuinka koristeveisto käy näppärästi kun sen osaa. |
 |
| Paulius Baltokas veisti rukinlapaan Liettuan. |
Veistotuntien jälkeen retkikunta sai tutustua Dalia Motikin johdolla seutuun ja sen nähtävyyksiin. Sykähdyttäviä hetkiä koettiin niin korkealla kirkon tornissa, ristikukkulalla, veistäjä Edmundas Vaiciulisin persoonallisessa kodissa kuin Reibiniain käsityöpäivillä vanhojen omenapuiden katveessa.
 |
| Edmundas Vaiciuliksen koti on Zagaren kylän nähtävyys. Lisää kuvia Edmundasin kodista löytyy myös täältä |
 |
| Ristikukkula on pysäyttävä paikka. Kuva: Olli Kauppinen. |
 |
| Reibiniain kylän käsityöpäivillä oli vieraita myös Latviasta. |
Puusta pitkään ja Ihmeitä puusta -hankkeiden tavoitteiksi on kirjattu muun muassa uudenlaisten menetelmien ja toimintamuotojen oppimista, kansainvälisiä ystävyyssuhteita sekä ideoita tuleviksi hankkeiksi ja tapahtumiksi. Kaikkea tätä Liettua tarjosi.
– On hienoa, että sain mahdollisuuden tavata ihmisiä eri kulttuureista. Olemme niin samanlaisia, mutta samalla myös erilaisia, summaa Arunas.
 |
| Veistoviikon päätteeksi pysähdyttiin yhteiskuvaan. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti