Inspiraatio on se tärkein

Samu Hokkaselle, 19, moottorisaha oli vielä vuosi sitten vain puun kaatoon ja pienimiseen tarvittava työkalu. Kun Pertti-isä ehdotti lähtöä moottorisahaveistokurssille, lupautui poika mukaan kokeilemaan. Ammattilaisten opissa Puusta pitkään -hankkeen järjestämällä veistoviikolla metsurien työvälineestä kuoriutui väline myös taiteen teolle. 

– Suunnittelin ja hahmottelin ensimmäisen moottorisahaveistokseni ensin hyvin tarkasti paperille, Samu muistelee.

Ensimmäisillä veistokerroilla oma osaaminen arvelutti ja veistämisen aloittaminen jännitti. Ammattilaisten ohjauksessa Samu teki omaan pölkkyynsä aluksi merkkiviivoja.

– Puun pyöreä muoto on haasteellinen, sillä mittasuhteet muuttuvat aina sen mukaan, mistä kulmasta veistosta katsoo. Olisi veistäjälle paljon helpompaa, jos puun runko olisi neliön muotoinen.

Samu Hokkanen tutustui puunveistoon vuosi sitten.
Taitavat kädet ovat tehneet kotipihaan monenlaista puutaidetta.

Saha laulaa

Samulla moottorisahalla veistäminen ei jäänyt yhteen kertaan. Kotipihassa on abiturientin saha laulanut puusta esille muun muassa lintuja, sieniä, ruusuja, siilin ja monia muita hahmoja.

– Moottorisahaveistossa inspiraatio on se tärkein asia. Kun on saanut vision siitä, mitä haluaa tehdä, sahassa on bensaa ja se on käytettävissä koko päivän, löytyy tekemistä helposti.

Hokkasten pihassa on myös Samun tekemiä puisia rustiikkikalusteita ja veikeitä kolmijalkaisia jakkaroita. Ylioppilaaksi kirjoittanut nuorukainen voisi halutessaan tehdä tulevaan opiskelija-asuntoonsa persoonalliset huonekalut ihan omin käsin. 

– Pehmeä puu on karkea ja kankea työstettävä. Kova puu taas vaatii tarkkuutta, veistäjä selittää. 

Siilin piikit on toteutettu ristiin sahaamalla.
Seuraavalla kerralla kokeillaan toisenlaista tapaa.

Samun taiteilema pieni siili katsoo oksasilmillään aurinkoiseen metsään. Selkäpiikkien työstö oli tekniikkakokeilu, joka ei kriittiseltä tekijältään saanut täysiä pisteitä. Seuraavaa siiliä varten mielessä on jo toisenlainen lähestymistapa piikkisen muodon esiin saamiseen.

– Moottorisahaveisto on kuin taiteeksi kutsuttua muotoilua, pohtii graafisesta alasta kiinnostunut nuorukainen.

Liettuasta oppia

Yhtään karhua Samu ei ole vielä veistänyt.

– Olen miettinyt, mikä ihme karhuhahmossa oikein suomalaisia viehättää. Puisia karhuja on todella paljon pihoissa, postilaatikoilla ja teiden risteyksissä. Onko karhun pyöreä muoto sellainen, että sen saa pölkystä helpommin esille, kuin esimerkiksi hirven tai suden? Vai johtuuko karhupatsaiden runsaus eläimen mahtavasta maineesta tai ajatuksesta, että karhupatsas on kotipihan suojelija?

Samun mielestä moottorisahaveistoa sopii kokeilla ihan jokaisen, joka rohkenee ottaa sahan käteensä. 

– Se on hyvä muistaa, ettei sahaa voi pidellä pelkillä käsivoimilla. Veistettäessä on otettava koko vartalo käyttöön. Kesän kurssilla huomasin, että naiset osaavat miehiä paremmin hyödyntää kehoaan veistämisessä.  

- Insipiraatiosta kaikki lähtee, Samu Hokkanen muistuttaa.

Samu on yksi kesäkuun alussa Liettuan Joniskiksessa järjestettävälle puunveistokurssille lähtevistä 12 suomalaisesta. Opintomatkan Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan veistäjille mahdollistaa Maaseudun Sivistysliiton hallinnoima ja Viisari Leaderin sekä Vaara-Karjalan Leaderin rahoittama Ihmeitä puusta –hanke. 

Teksti ja kuvat: Anna-Maija Koskenlahti