Taitavan tarinoijan juttusilla

Kun paljasjalkainen ilomantsilainen Jaakko Rautava ryhtyy tarinoimaan, loppuu kuulijalta kiire. Soljuvaa jutustelua kuuntelee mielellään ja jännittäviä kertomuksia, niitä miehellä riittää.

Jo Jaakon isä, opettaja ja eräkirjailija Heimo Rautava, harrasti monipuolisesti eri metsästyslajeja. Isän opissa kasvoi myös pojasta innokas metsästäjä.  Jaakko opiskeli eläinten täyttäjäksi ja työskenteli eläinkonservaattorina 20 vuotta.

Jaakon ja Heimon täyttämiin eläimiin voi tutustua Ilomantsin Parppeinvaaralla sijaitsevan Luontopirtti Mesikän näyttelyssä, jonka pohjana on Jaakko Rautavan isän, opettaja Heimo Rautavan täytettyjen eläinten kokoelma.

Mesikässä on esillä myös otso, jonka tarinan Jaakko tietää varsin tarkasti. Näin hän kertoo yhdestä jännittävimmistä metsästysretkistään, joka tapahtui juuri hänen 50-vuotissyntymäpäiviensä alla:

”Illan suussa isän kanssa huomattiin, että hyvän kokoinen karhu on kulkenut tien yli. Lähdin isän kehotuksesta rinteelle passiin. Odotin siellä repun päällä rauhassa istuen karhua tulevaksi. Oletin sen ilmestyvän edestäpäin. Otsoa ei näkynyt.

Mutta yhtäkkiä alkoi takaani kuulua ääntä. En kärsinyt liikkua yhtään. Kurkkasin varovasti olan yli ja siellä, noin viiden metrin päässä, oli karhu. Kuulin hyvin kun sen nenä kävi. Sillä oli selvästi tieto, että jotain on lähellä.

Olin aivan hiljaa paikallani ja viimein karhu lähti kulkemaan poispäin. Olin paikoillani siihen saakka, kunnes äänet loppuivat. Lähdin liikkeelle ja tällä kertaa karhu tuli vastaan edestäpäin. 205 kilon painoinen karhu kaatui kahdella laukauksella. Isä ihmetteli myöhemmin, miten ihmeessä maltoin olla hiljaa.”

Jaakko Rautava oli ennen karhunkaatoa ollut karhumetsällä kymmeniä kertoja.
- Se on aina muistettava, että karhua ei oteta, se annetaan, Rautava toteaa.

Jaakko Rautavan tarinointia kuuntelee mielellään. Ikimuistoinen hetki Rautavalla oli
juuri ennen 50-vuotisjuhlia, jolloin karhu kävi haistelemassa ilmaa melkoisen lähellä Jaakon selkää.

Heimo Rautavan erätarinoista koostuvista teoksista löytyy luettavaksi myös karhutarinoita:
• Kaksihäntäinen kettu. Karisto 1979
• Eräpolun varrelta, eräkertomuksia. Karisto 1983
• Palokankaan sudet, eräkertomuksia. Karisto 1992

Ylen Elävästä arkistosta löytyy filminpätkä, jossa Heimo Rautava esiintyy koiransa Peten kanssa: Metsien kätköissä Pogostalla

Lisätietoa eläinnäyttelystä: Luontopirtti Mesikkä

Teksti ja kuva: Anna-Maija Koskenlahti